vaikeutua
Finnish
p
Definitions
- (intransitive) to get/become more difficult
Etymology
Suffix from Finnish vaikea (difficult).
Origin
Finnish
vaikea
Gloss
difficult
Concept
Semantic Field
Cognition
Ontological Category
Property
Emoji
Timeline
Distribution of cognates by language
Geogrpahic distribution of cognates
Cognates and derived terms
- vaikea Finnish
- vaikeahko Finnish
- vaikeahoitoinen Finnish
- vaikeakulkuinen Finnish
- vaikeakäyttöinen Finnish
- vaikealiukoinen Finnish
- vaikealukuinen Finnish
- vaikealuonteinen Finnish
- vaikeamaastoinen Finnish
- vaikeapääsyinen Finnish
- vaikeasti Finnish
- vaikeatajuinen Finnish
- vaikeavammainen Finnish
- vaikeaymmärteinen Finnish
- vaikeus Finnish
- vaikeuttaa Finnish
- *vaikeda Proto-Finnic